Yritysvastuu

Vastuullisuus on osa menestyvän yrityksen liiketoimintaosaamista. Vastuullinen yritys sitoutuu toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Vastuullista liiketoimintaa on yrityksen toiminta ja johtaminen sellaisella tavalla, joka lisää myönteistä panosta yhteiskuntaan ja vähentää kielteisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Vastuullisella toiminnalla on merkitystä yrityksen pitkän ajan kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa, maineriskin hallinnassa ja myönteisen yrityskuvan kehittämisessä.

Vastuullisuus voidaan jaotella taloudelliseen vastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristövastuuseen. 
Taloudellinen vastuu on suppeasti tarkasteltuna vastuuta yrityksen kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Näin se varmistaa elinvoimaisuutensa pitkällä tähtäimellä. Laajasti tarkasteltuna taloudellinen vastuu viittaa siihen, millaisia taloudellisia vaikutuksia yrityksen toiminnasta aiheutuu sen sidosryhmille. Yrityksen omistajalle maksetaan osinkoa, henkilöstölle palkkaa, alihankkijoille tuloa, yhteiskunnalle veroja jne. Vastuullisuutta on saavuttaa taloudellista menestystä tavoilla, jotka kunnioittavat eettisiä arvoja ja ympäristöä. 

Yrityksen sosiaalinen vastuu tarkoittaa vastuuta kaikista niistä vaikutuksista, joita sen toiminnasta aiheutuu eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Se on vastuuta mm. omasta henkilökunnasta, asiakkaista, paikallisista asukkaista, tavarantoimittajista, alihankkijoista, urakoitsijoista ja muista yhteistyökumppaneista. Sosiaalisen vastuun keskeisiä työkaluja ovat avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekä hyvien toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen.
 

Ympäristövastuullinen yritys tuntee oman toimintansa ympäristövaikutukset, noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, tunnistaa muutostarpeet ja kehittää toimintaansa ekologisempaan suuntaan. Ympäristövastuu on vastuuta maapallon tilasta. Se on energian, materiaalien ja luonnonvarojen kestävää ja säästävää käyttöä; jätteiden määrän vähentämistä; vesien, ilman ja maaperän suojelua sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Digitaalinen markkinointi

Digitaalinen markkinointi on markkinointimuoto, jossa hyödynnetään digitaalista mediaa (mobiili-, web- ja sähköpostimarkkinointi). Digitaaliseen mediaan lukeutuvat esimerkiksi internet ja erilaiset sovellukset. 

Digimarkkinoinnista on olemassa erilaisia muotoja

• bannerimainonta (display)
• hakukoneoptimointi
• prosessi, jossa verkkopalvelu toteutetaan siten, että erilaiset hakukoneet löytävät sen mahdollisimman hyvin
• hakusanamainonta
• sissimarkkinointi
• tunnusmerkkeinä epätavalliset markkinoinnin keinot, luovaa ja kekseliästä
• esimerkiksi blogiyhteistyö

Digitaalisessa markkinoinnissa liidi tarkoittaa potentiaalista ostavaa asiakasta. Liidit koostuvat kahdesta eri ryhmästä

• indound liidit
• ottaa yhteyttä yritykseen kysyäkseen lisätietoja tuotteesta/palvelusta
• outbound liidit
• myyjän yhteydenoton seurauksena löydetty potentiaalinen asiakas

Digitaalinen näkyvyys voi olla

• ostettua
• esim. some-markkinointi, hakusanamarkkinointi ja display
• ansaittua
• esim. some-jaot ja blogiviittaukset
• omistettua
• esim. kotisivut, mobiilisovellukset ja sähköposti

http://www.holla.fi/digitaalinen-markkinointi

Markkinointistrategia

Markkinointistrategian avulla selvitetään mihin tulevaisuudessa tullaan panostamaan ja millä periaatteella varmistetaan, että kilpailu säilyy kannattavana.

Strategian tavoitteet ovat

• saada asiakas kiinnostumaan ja ostamaan omasta yrityksestä
• tehdä asiakkaat tyytyväisiksi
• tukea jatkuvasti asiakkaiden prosesseja
• asiakkaat levittävät positiivista yrityskuvaa
• luovat osaltaan myös yrityksen imagoa
• valitaan asiakkaat ja asiakasryhmät siten, että tavoitteet täyttyvät

Markkinointistrategiat voidaan jakaa kasvustrategiaan, kilpailustrategiaan ja kannattavuusstrategiaan.

Alkavan yrityksen markkinointistrategian lähtökohtana ovat liikeidea ja toiminta-ajatus. On tärkeää rajata kohderyhmä ja miettiä mitä myydään ja miksi myydään/ostetaan.

Toimivan yrityksen markkinointistrategian lähtökohtana ovat toiminnan tarkastelu ja yrityksen rakenne. Tämän jälkeen tutkitaan mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaa tarpeita, kysyntää ja kilpailua vastaavaksi.

Markkinoinnin kilpailukeinot

Markkinoinnin kilpailukeinoihin vaikuttavia tekijöitä ovat:

• Mitä myydään?
• Kenelle?
• Miksi?
• Miten?

Niihin vaikuttavat myös yrityksen resurssit, joita ovat taloudelliset, tuotannolliset ja henkilöresurssit. 

Markkinoinnin peruskilpailukeinoja kuvataan 4P-mallilla:

• tuote (product)
• ainutlaatuinen
• vastaa kysyntää
• yrityksen tuotepäätökset ovat pohjana muille kilpailukeinopäätöksille
• kannattavuus

• hinta (price)
• tuotteen ominaisuudet ja kohderyhmät
• kustannukset (muodostavat useimmiten hinnan alarajan)
• markkinat: kilpailu, kysyntä ja tarjonta
• yrityksen tavoitteet (tavoiteltu mielikuva)

• saatavuus (place)
• tarkoittaa, että tuote on saatavilla
• oikeaan aikaan (silloin kun asiakkaat sen haluavat)
• oikeassa paikassa (siellä mistä halutaan)
• kohtuullisella hinnalla
• mahdollisimman helposti ja nopeasti
• jakeluprosessin läpinäkyvyys

• markkinointiviestintä (promotion)
• tekee tuotteet näkyväksi
• yrityksestä, tuotteesra ja saatavuudesta tiedottaminen (mainonta)
• erottautuminen
• mielenkiinnon ja ostohalun herättäminen (ostotarpeen luominen)
• pysyvien asiakassuhteiden luominen

Erityisesti palvelualoilla käytetään 4P-mallin sijasta 7P-mallia. 7P-malli sisältää muuten samat asiat kuin 4P-malli, mutta siihen on lisätty vielä henkilökunta (people), tuotantoprosessi (process) ja palveluympäristö (physical environment).

Kilpailija-analyysi

Kilpailija-analyysissa kahta kilpailevaa yritystä vertaillaan keskenään. Analyysin pohjalta kartoitetaan oman yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa kilpailijaan ja sitä kautta kehitetään ja tehostetaan liiketoimintaa.

Analyysi tehdään omaa yritystä perustettaessa ja sitä muokataan koko yrityksen elinkaaren ajan. Yleensä analyysia lähdetään tekemään uudestaan jos oman yrityksen strategia on muuttumassa tai kun kilpailijan strategia muuttuu.

Kilpailija-analyysin tekemisessä hyödynnetään usein SWOT-analyysiä vahvuuksien ja heikkouksien mittaamiseen.

Käytännössä kilpailija-analyysia voi toteuttaa esimerkiksi asiakaskyselyillä ja agenteilla.

Porterin viiden kilpailuvoiman malli mahdollistaa yrityksen kilpailuaseman analysoinnin sen toimialalla.

http://st.merig.eu/?id=97&L=2

Ympäristöanalyysi

Ympäristöanalyysi tarkoittaa yrityksen toimintaympäristön kuvaamista. Sillä kuvataan yrityksen tulevaisuuden toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset, lailliset ja ekologiset tekijät, (= Pastel-analyysi). Koska yrityksen toimintaympäristö muuttuu koko ajan, analyysin avulla pyritään tunnistamaan muutokset ja reagoimaan niihin ajoissa. Eri maissa ja alueilla toimintaympäristöt saattavat vaihdella merkittävästikin. 

Toimintaympäristö jaetaan laajaan makroympäristöön ja yrityksen omaan lähiympäristöön. 

Makroympäristö: 

- väestön rakenteeseen liittyvät tekijät

- Taloudelliset -

- Teknologiset -

- Poliittiset -

- Lainsäädännölliset tekijät.

Lähiympäristö:

- Kuluttajat

- Yhteistyökumppanit

- Kilpailijat

Kriittisiä liiketoiminnan onnistumisen kannalta

• Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijöitä tarkastellessa selvitetään yrityksen toimintaan vaikuttavia lainsäädäntöjä ja normistoja. Lainsäädännön muutokset saattavat ajaa ihmisiä tekemään uusia erilaisia valintoja, ja poliittiset tekijät saattavat rajoittaa yrittäjän toimintamahdollisuuksia.

• Teknologiset tekijät asettavat rajoja, mutta myöskin avaavat uusia mahdollisuuksia. Digitalisaation merkitys vaihtelee aloittain. Teknologisiin tekijöihin kuuluu myös yrityksen tietoliikenne yhteyksien tarkastelu.

• Ekonomiset tekijät tarkoittavat taloudellisia muuttujia jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan. 

• Sosiaaliset tekijät sisältävät ikärakenteen, tulotason, koulutustason, terveydentilan ja kielen. Kulltuuritekijöitä ovat uskonto, kulttuureille tyypilliset uskomukset, perusarvot ja tottumukset. Lisäksi niihin kuuluu perheen ja suvun merkitys, suhtautuminen auktoriteetteihin, sekä yksilön ja yhteisen välisiä suhteita säätelevät uskomukset.

• Ekologisissa tekijöissä keskitytään ympäristöhaittoihin ja niihin liittyvien riskien analysointiin.

• Trendit ja megatrendit 

Markkina-analyysi

Markkina-analyysin avulla kartoitetaan yrityksen kohdemarkkinoita ja omia mahdollisuuksia toimia siellä. Markkina-analyysin tavoitteena on riskien minimointi ja se tulee tehdä yrityksen aloittaessa toimintansa sekä päivittää aina liiketoiminnan edetessä.

Markkinoiden koon määrittävät pitkälti kilpailijat ja kuluttajat. Kilpailijoita kartoittaessa on hyvä ottaa huomioon kilpailijoiden heikkoudet ja vahvuudet sekä niiden kehittyminen. Kuluttajat puolestaan määrittävät kokonaismarkkinat, jotka koostuvat potentiaalisista ostajista ja määräytyvät kysynnän ja kulutuksen mukaan.

Kokonaismarkkinat koostuvat siis segmenteistä eli asiakaskohderyhmistä. Niitä voidaan jaotella eri ryhmiin esimerkiksi

• iän
• sukupuolen
• arvojen
• tulotason mukaan

Markkinoiden rakennetta kartoittaessa tulee arvioida markkinoiden maantieteellinen sijainti ja miten markkinat jakautuvat alueellisesti. Lisäksi tulee miettiä ovatko asiakkaat yrityksiä vai kotitalouksia. Jakelutiet on hyvä olla selvillä, että tuote/palvelu saadaan nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti asiakkaalle.

Markkinat eivät ole muuttumattomia, vaan ne muuttuvat ilmiöiden ja suuntauksien mukaan. Ennusteiden avulla pystytään arvioimaan mihin suuntaan talous ja asiakkaat ovat menossa. Lisäksi trendit ja megatrendit luovat uusia markkinoita.