Kilpailija-analyysi

Kilpailija-analyysissa kahta kilpailevaa yritystä vertaillaan keskenään. Analyysin pohjalta kartoitetaan oman yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa kilpailijaan ja sitä kautta kehitetään ja tehostetaan liiketoimintaa.

Analyysi tehdään omaa yritystä perustettaessa ja sitä muokataan koko yrityksen elinkaaren ajan. Yleensä analyysia lähdetään tekemään uudestaan jos oman yrityksen strategia on muuttumassa tai kun kilpailijan strategia muuttuu.

Kilpailija-analyysin tekemisessä hyödynnetään usein SWOT-analyysiä vahvuuksien ja heikkouksien mittaamiseen.

Käytännössä kilpailija-analyysia voi toteuttaa esimerkiksi asiakaskyselyillä ja agenteilla.

Porterin viiden kilpailuvoiman malli mahdollistaa yrityksen kilpailuaseman analysoinnin sen toimialalla.

http://st.merig.eu/?id=97&L=2

Ympäristöanalyysi

Ympäristöanalyysi tarkoittaa yrityksen toimintaympäristön kuvaamista. Sillä kuvataan yrityksen tulevaisuuden toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset, lailliset ja ekologiset tekijät, (= Pastel-analyysi). Koska yrityksen toimintaympäristö muuttuu koko ajan, analyysin avulla pyritään tunnistamaan muutokset ja reagoimaan niihin ajoissa. Eri maissa ja alueilla toimintaympäristöt saattavat vaihdella merkittävästikin. 

Toimintaympäristö jaetaan laajaan makroympäristöön ja yrityksen omaan lähiympäristöön. 

Makroympäristö: 

- väestön rakenteeseen liittyvät tekijät

- Taloudelliset -

- Teknologiset -

- Poliittiset -

- Lainsäädännölliset tekijät.

Lähiympäristö:

- Kuluttajat

- Yhteistyökumppanit

- Kilpailijat

Kriittisiä liiketoiminnan onnistumisen kannalta

• Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijöitä tarkastellessa selvitetään yrityksen toimintaan vaikuttavia lainsäädäntöjä ja normistoja. Lainsäädännön muutokset saattavat ajaa ihmisiä tekemään uusia erilaisia valintoja, ja poliittiset tekijät saattavat rajoittaa yrittäjän toimintamahdollisuuksia.

• Teknologiset tekijät asettavat rajoja, mutta myöskin avaavat uusia mahdollisuuksia. Digitalisaation merkitys vaihtelee aloittain. Teknologisiin tekijöihin kuuluu myös yrityksen tietoliikenne yhteyksien tarkastelu.

• Ekonomiset tekijät tarkoittavat taloudellisia muuttujia jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan. 

• Sosiaaliset tekijät sisältävät ikärakenteen, tulotason, koulutustason, terveydentilan ja kielen. Kulltuuritekijöitä ovat uskonto, kulttuureille tyypilliset uskomukset, perusarvot ja tottumukset. Lisäksi niihin kuuluu perheen ja suvun merkitys, suhtautuminen auktoriteetteihin, sekä yksilön ja yhteisen välisiä suhteita säätelevät uskomukset.

• Ekologisissa tekijöissä keskitytään ympäristöhaittoihin ja niihin liittyvien riskien analysointiin.

• Trendit ja megatrendit 

Markkina-analyysi

Markkina-analyysin avulla kartoitetaan yrityksen kohdemarkkinoita ja omia mahdollisuuksia toimia siellä. Markkina-analyysin tavoitteena on riskien minimointi ja se tulee tehdä yrityksen aloittaessa toimintansa sekä päivittää aina liiketoiminnan edetessä.

Markkinoiden koon määrittävät pitkälti kilpailijat ja kuluttajat. Kilpailijoita kartoittaessa on hyvä ottaa huomioon kilpailijoiden heikkoudet ja vahvuudet sekä niiden kehittyminen. Kuluttajat puolestaan määrittävät kokonaismarkkinat, jotka koostuvat potentiaalisista ostajista ja määräytyvät kysynnän ja kulutuksen mukaan.

Kokonaismarkkinat koostuvat siis segmenteistä eli asiakaskohderyhmistä. Niitä voidaan jaotella eri ryhmiin esimerkiksi

• iän
• sukupuolen
• arvojen
• tulotason mukaan

Markkinoiden rakennetta kartoittaessa tulee arvioida markkinoiden maantieteellinen sijainti ja miten markkinat jakautuvat alueellisesti. Lisäksi tulee miettiä ovatko asiakkaat yrityksiä vai kotitalouksia. Jakelutiet on hyvä olla selvillä, että tuote/palvelu saadaan nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti asiakkaalle.

Markkinat eivät ole muuttumattomia, vaan ne muuttuvat ilmiöiden ja suuntauksien mukaan. Ennusteiden avulla pystytään arvioimaan mihin suuntaan talous ja asiakkaat ovat menossa. Lisäksi trendit ja megatrendit luovat uusia markkinoita. 

SWOT ja riskianalyysi

SWOT on lyhenne sanoista strenghts (vahvuudet), weakness (heikkoudet), opportunities (mahdollisuudet) ja treats (uhat).

SWOT-analyysi on yritystoiminnan analysointimenetelmä, mitä hyödynnetään yrityksen kehityksen ja ongelmien tunnistamisessa ja arvioinnissa. Analyysi tehdään yritysidean ja toimintaympäristön pohjalta.

http://www.pk-rh.fi/index.php?page=swot

Analyysin pohjalta saadaan aikaan toimintasuunnitelma siitä, miten vahvuuksia ja mahdollisuuksia voi käyttää hyväksi ja heikkouksia ja uhkia välttää tai lieventää.

Riskianalyysi helpottaa riskien tunnistamista ja vahinkotapahtumien ennakointia. Sen tarkoituksena on selvittää oleellisimmat ja vakavimmat riskit ja selvittää mitä toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi tehdään tai kun jokin riski toteutuu.

Riskilajeja ovat mm.

• liikeriskit
• kilpailuriskit
• tuoteriskit
• myyntiriskit
• markkinointiriskit
• henkilöstöriskit

Riskianalyysiprosessi:

1. kohteen määrittely
2. riskien tunnistaminen
3. todennäköisyyden arviointi
4. seurausten vakavuuden arviointi
5. riskin suuruuden arviointi

http://www.pk-rh.fi/index.php?page=riskienhallintaprosessi

Benchmarking

-       Benchmarking eli vertailuanalyysi tarkoittaa oman yrityksen toiminnan vertaamista toiseen yritykseen. Tällä kyseenalaistetaan omaa toimintaa ja tunnistetaan yrityksen heikkouksia. Tavoitteena on tarkkailtavan kohteen, esimerkiksi markkinoinnin tai logistiikan, kehittäminen.

Vertailuanalyysin tekeminen:
1) Valitse vertailukohde (mitä halutaan verrata ja keneen)
2) Kerää tietoa (faktatietoa!)
3) Analysoi (esitä havainnot, määrittele tulevaisuuden tavoitteet)
4) Arvioi tulokset.
5) Kehitä ja toista.

Vertailuanalyysi voi olla: 
Sisäistä: Silloin vertailukohde on yrityksen sisäpuolelta, esimerkiksi toiselta toimipisteeltä tai toiselta osastolta.
Ulkoista: Kehityskohdetta verrataan toiseen yritykseen.
kilpailullista: Päätavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn parantaminen.
Prosessillista: Pyritään parantamaan prosesseja ja saamaan paras mahdollinen lopputulos. 
Määrällistä: Tulos pyritään ilmaisemaan numeroin.
Molemminpuolista: Pyritään tekemään yhteistyötä niin että molemmat hyötyisivät.
Laadullista: päätavoitteena on parantaa tuotteen tai palvelun laatua.

Vertailuanalyysin suurin hyöty on se, että yritys tunnistaa heikkoudet ja voi yrittää kehittyä tunnistetuilla osa-alueilla. Kun heikkouksiin puututaan, kilpailukyky paranee ja liiketoiminta kehittyy. Riskinä on kuitenkin se, että analyysi rakennetaan virheellisen tiedon pohjalta. Ollakseen onnistunut, vertailuanalyysin on täytynyt tehdä ammattitaitoinen henkilö ja kerätyn tiedon tulee olla reaaliaikaista. Benchmarking-toiminnassa on hyvä varmistaa toiminnan laillisuus ja sopia tietojen salassapidosta esim. salassapitosopimuksella. 

http://www.bawiki.com/wp-content/uploads/2013/11/Benchmarking-Cycle.png